6.

Käyttöönotto ja kunnossapito

6.1.

Infotaulujen suunnittelu lähiliikuntapaikoille

6.2.

Avajaiset lähiliikuntapaikan käytön virittäjänä

6.3

Kunnossapitoajattelusta yhteiseen toimintakulttuuriin - kokemuksia peltosalmen lähiliikuntapaikasta

6.4.

Ilkivallan ehkäisy lähiliikuntapaikalla - kokemuksia Seinäjoen yhteiskoulun lähiliikuntapaikkaprojektista

6.1.

INFOTAULUJEN SUUNNITTELU LÄHILIIKUNTAPAIKOILLE

<< YLÖS >>

6.2. AVAJAISET LÄHILIIKUNTAPAIKAN KÄYTÖN VIRITTÄJÄNÄ

Aaro Järvelä, Toiminnanjohtaja, Helsingin sydänpiiri ry
Kirjoittaja toiminut asukasaktiivina Paimentien lähiliikuntapaikkahankkeessa Nurmijärvellä

Lähiliikuntapaikan valmistuminen täyttää monen liikkujan unelmat. Tärkeät päätökset huolellisesta suunnittelusta ja taitavasta rakentamisesta ovat silti lyhyt välivaihe tärkeimpään: päivittäisen liikkeen toteutumiseen lähiliikuntapaikalla. Lähiliikuntapaikan käyttöönotto tarkoituksenmukaisilla avajaisilla ovat siten erittäin tärkeä tapahtuma. Ne luovat oikeanlaisen virityksen lähiliikuntapaikan käyttämiselle ja käyttäjien vastuulle yhteisen paikan pysymisestä siistinä, turvallisena ja ehjänä. Seuraavat kokemukset ovat Nurmijärvelle toteutetun Paimentien lähiliikuntapaikan – Buenon – avajaisista.

Avajaisten ajankohta ja ohjelman suunnittelu
Lähiliikuntapaikka valmistui myöhään syksyllä. Avajaiset ja juhlallinen käyttöönotto päätettiin siirtää seuraavaan kevääseen, jolloin lähiliikuntapaikan maisemointi ja varustelu olisivat täysin valmiita ja kaikilla suorituspaikoilla pystyisi liikkumaan. Avajaisten ohjelman suunnittelu käynnistyi kuitenkin hyvissä ajoin ja siihen osallistuivat kunnan liikuntatoimen lisäksi alueen asukkaat. Ideoita toteutukselle kerättiin myös alueen lapsilta ja nuorilta.

Avajaisten ohjelman tavoitteiksi asetettiin juhlallisuus ja toiminnallisuus. Viralliset vihkiäispuheet, kunnan ylimmän johdon läsnäolo, juhlallinen musiikki, palkitsemiset sekä kaikkien liikuntapaikkojen käyttö haluttiin sovittaa yhteen. Tärkeäksi nähtiin, että avajaiset toimisivat lähiliikuntapaikan käyttökulttuuriin ja sen toiminnallisiin mahdollisuuksiin opastajana. Tästä näkökulmasta avajaisiin pyydettiin paikallisten urheiluseurojen harrastajia, lähikoulun oppilasjoukkoa opettajiensa johdolla sekä skeittipaikan suunnitteluun osallistuneita ”kansallisia tähtiä” opastamaan ja demonstroimaan paikan käyttöä avajaisjuhlaan saapuneille, lähiliikuntapaikan tuleville käyttäjille.

Avajaiskutsut lähiliikuntapaikan markkinointivälineenä
Avajaisjuhlasta tiedottamiseksi tehtiin kirjallinen kutsu kaikkiin alueen koteihin jaettavaksi. Kutsun osalta on tärkeä tiedostaa, että se on erittäin tärkeä lähiliikuntapaikan yleisenä markkinointivälineenä. Sen kautta kaikki lähiliikuntapaikan vaikutuspiirissä olevat asukkaat, jotka eivät vielä paikasta tienneet, saisivat tiedon uudesta lähiliikuntapaikasta ja sen avajaisista. Kutsut toimitettiin koteihin lähikoulun oppilaiden kautta ja avajaisjuhlaa edeltävällä viikolla se lisäksi juoksutettiin tehtävään värvätyn lapsijoukon toimesta kaikkien lähialueen asukkaiden postilaatikoihin. Lisäksi paikallislehden ilmoitus ja ennakkokirjoitukset veivät tiedon kaikille kuntalaisille. Kunnanvaltuutetut, liikuntalautakunnan jäsenet, kentän suunnittelijat, kansalliset yhteistyökumppanit (Opetusministeriö ja Nuori Suomi) ja tiedotusvälineiden edustajat saivat kutsukirjeen avajaisiin.

Yksittäisenä jujuna asukkaiden kiinnostuksen herättämiseksi avajaiskutsuun yhdistettiin lähiliikuntapaikan nimikilpailu. Jokainen alueen asukas sai esittää ehdotuksensa uuden lähiliikuntapaikan nimeksi. Tärkeimmän kohderyhmän – alueen lapset – keskuudessa keskustelu ja arvuuttelu siitä, kuka tai ketkä skeittaajat olisivat skeittinäytöksessä taitojaan esittelemässä, nousi kiinnostavimmaksi teemaksi.

Paimentien lähiliikuntapaikan avajaiskutsu

Avajaispäivä
Avajaispäivä juhlallisine riitteineen sitoo yhteen rakentamiseen liittyvän yhteisen ponnistelun sekä tulevaan käyttöön johdattelevan toiminnan. Tärkeimmät lähiliikuntapaikan käyttöohjeista pitää siten olla kirjoitettuina ja niiden tulee toteutua avajaisjuhlissa. Käytännön järjestelyissä satoihin nousevan vierasjoukon vastaanottaminen, ohjelman kulun sujuminen, tarjoilut ja jälkien siivoamiset vaativat hyvää organisointia – ja talkooväkeä. Talkoolaisten avulla yhteinen tekeminen vahvistuu. Järjestelyjen onnistumisen varmistamiseksi valmistelujen ydinryhmä tapasi lähiliikuntapaikalla useampia kertoja ennen avajaispäivää sopimassa tehtävistä ja vastuista.

Lähiliikuntapaikan syntyprosessi kaikkine päävaiheineen oli nähtävissä valokuvina ja erilaisina hankedokumentteina avajaisjuhlassa, jotta hankkeen historia ja yhteiset ponnistelut olivat kaikkien nähtävillä.

Toiminnallisuuden ohella turvallisuus on tärkeä viesti lähiliikuntapaikkojen käyttöön liittyen. Avajaisjuhlassa siten myös turvallisuuteen liittyviin sanallisiin ja sanattomiin viesteihin tulee kiinnittää huomioita. Paimentien lähiliikuntapaikan avajaisjuhlassa tästä syystä mm. temppujaan skeittinäytöksessä esitteleviltä ”ammattilaisilta” edellytettiin kypärän ja asianmukaisten suojien käyttämistä, vaikka he eivät niitä normaalisti näytöksissä käytäkään.

Avajaisjuhlan skeittinäytös. Esiintyjillä kypärät päässä hyvän esimerkin antamiseksi nuorille katsojille!

Avajaisten onnistumista voi arvioida paitsi juhlallisuuksiin osallistuneiden määrällä myös päivän tunnelmalla ja ilmeellä. Paimentien lähiliikuntapaikan avajaisissa tapahtuman tunnelmaa ja ilmettä haluttiin korostaa ja nostaa myös yksittäisillä symbolisilla eleillä, joilla rakennettu lähiliikuntapaikka luovutettiin asukkaiden käyttöön. Tällaisia eleitä olivat mm. muistopuiden istuttaminen lähiliikuntapaikalle alueen lasten ja yhteistyökumppaneiden toimesta sekä lähiliikuntapaikan välinevaraston avaimen luovuttaminen kunnanjohtajalta asukasyhteisön edustajalle. Edellä mainitun kaltaiset rituaalit ovat tärkeitä yhteisöllisyyden vahvistajia.

Lasten edustajat istuttamassa avajaisjuhlassa muistopuuta

Kunnanjohtaja luovuttaa asukkaiden edustajille välinevaraston avaimen

Yhdessä toteutettu lähiliikuntapaikka lisää liikkumista ja liikkujien määrää. Parhaimmillaan se edistää myös asuinalueen viihtyisyyttä, turvallisuutta ja vastuuta yhteisistä asioista.

<< YLÖS >>

6.3.

KUNNOSSAPITOAJATTELUSTA YHTEISEEN TOIMINTAKULTTUURIIN - KOKEMUKSIA PELTOSALMEN LÄHILIIKUNTAPAIKASTA

Arto Niemelä, vapaa-aikajohtaja, Iisalmi
Kirjoittaja on toiminut hankeryhmän vetäjänä Iisalmella toteutetussa Peltosalmen lähiliikuntapaikkahankkeessa

Lähiliikuntapaikkojen ja -alueiden rakentaminen jää usein kaupunkien ja kuntien harteille. Helposti odotetaan myös, että samat tahot tulevat huolehtimaan ja hoitamaan alueen siisteydestä ja kunnossapidosta. Näin ei kuitenkaan tarvitse välttämättä olla.

Peltosalmen lähiliikuntapaikka laajan yhteistyöprosessin tulosta
Iisalmen Peltosalmelle valmistui vuoden 2005 syksyllä lähiliikuntapaikka, jossa noin 320 oppilaan Kauppis-Heikin koulun piha-alue ja läheinen urheilukenttä ympäristöineen yhdistettiin toimivaksi lähiliikuntapaikaksi. Lähiliikuntapaikalta löytyy mm. monipuolinen skeittiparkki, monitoimikaukalo erilaisille pallopeleille, liikunnallinen seikkailurata, yleisurheilupaikkoja, rantalentopallokenttä, frisbeegolfrata sekä monenlaisia talvisia hiihto- ja mäenlaskupaikkoja. Koululaisten lisäksi lähiliikuntapaikkaa käyttävät aktiivisesti päiväkotien ja perhepäivähoitajien lapset sekä myös lähialueen aikuisväestö vapaa-ajallaan.

Peltosalmen lähiliikuntapaikan toimintapaikkoja

Lähiliikuntapaikan suunnitteluun ovat osallistuneet kaupungin teknisen ja vapaa-aikatoimen lisäksi muun muassa lähiliikuntapaikan yhteydessä sijaitsevan Kauppis-Heikin koulun oppilaat ja opettajat sekä kaupunginosayhdistys Pekasos. Peltosalmen lähiliikuntapaikan rakentamisessa ja rahoituksessa ovat olleet mukana valtion ja kaupungin lisäksi muutamat paikalliset yritykset merkittävällä panoksella.

Kunnossapitovastuut kirjattuna vastuumatriisiin
Valmistuneen lähiliikuntapaikan kunnossapitoon on otettu tiivisti mukaan alueen käyttäjät ja rakentamiseen osallistuneet yhteistyötahot. Iisalmen kaupungin vapaa-aikatoimi lähti alueen kunnossapidon ja hoidon suunnittelussa liikkeelle siitä, että turvallisen toimintaympäristön säilyttämiseksi hoitovastuu on kuitenkin oltava vapaa-aikatoimella. Keväisin suoritettavasta ympäristö- ja turvallisuustarkastuksesta vastaa Iisalmen kaupungin teknisen viraston puistotoimiyksikkö, joka tekee merkinnät ja huomiot alueen kunnosta seurantakirjaan.
Vapaa-aikatoimi haluaa kuitenkin sitouttaa suunnittelussa ja rakentamisessa mukana olleet yhteistyötahot mukaan alueen kunnossapitoon ja hoitoon. Hoito- ja kunnostustöiden sekä vastuualueiden jakamiseksi vapaa-aikatoimessa laadittiin vastuumatriisi (liitteenä lisätieto-osiossa), jossa on sovittuna eri tahojen alueen kunnossapitoon liittyvät tehtävät. Yhteistyömallilla halutaan säilyttää jo suunnittelussa mukana olleet tahot mukana myös alueen hoidossa.
Vastuumatriisiin yhteistyötahoille on merkitty konkreettiset tehtävät, jotka taho hoitaa. Kaupungin kannalta merkittävät yhteistyötahot Peltosalmen lähiliikunta-alueen kunnossapidossa ovat Kauppis-Heikin koulun oppilaskunta ja vanhempainyhdistys sekä Peltosalmen kaupunginosayhdistys Pekasos.

Koululla, asukasyhdistyksellä ja käyttäjillä roolinsa kunnossapidossa
Koulun oppilaskunta eli oppilaat huolehtivat alueen käyttökelpoisuudesta ja siivouksesta tietyn väliajoin sekä välittävät tietoa kaupungille mahdollisista epäkohdista ja rikkoontuneista laitteista. Oppilaat voivat myös yhdessä koulun henkilökunnan kanssa hoitaa pieniä välineiden korjauksia ja puhdistuksia. Koulun oppilaat opastetaan ja koulutetaan aina syksyisin tehtäviin. Oppilaskunta raportoi myös alueen käytöstä yhteistyötahoille, kuten hankkeessa mukana oleville yrityksille.

Lähiliikuntapaikan siivous käynnissä oppilaiden toimesta

Kaupunginosayhdistyksen rooli taas on kevät- ja syystalkoiden järjestäminen sekä alueella olevan kodan ja sen ympäristön siisteydestä ja toimivuudesta huolehtiminen. Lähiliikunta-alueella olevan skeittiparkin kunnossapidosta ja ympäristön siisteydestä huolehtimiseen vastuutetaan skeittailevat nuoret. Frisbeegolfin ja jalkapallominigolfin kunnossapitoon osallistuvat talkootöinä koulun vanhempainyhdistys, kaupunginosatoimikunta sekä koulun oppilaat. Alueen käyttäjät, asukasyhdistys, vanhempainyhdistys sekä oppilaat ja koulun henkilökunta tekevät osaltaan myös lähiliikunta-alueen passiivista valvontaa, jossa mahdollisista alueella väärinkäytöksistä voidaan ilmoittaa eteenpäin.

Yhteinen vastuunotto kasvattaa ja tuo säästöjä
Kunnossapidon ja hoidon jakamisella yhteistyötahoille haetaan taloudellisten säästöjen lisäksi ennen kaikkea yhteisen vastuun kantamista lähiliikuntapaikan kunnosta. Kun käyttäjät ja yhteistyötahot hoitavat myös osin itse alueen kunnossapitoa ja valvontaa niin se todennäköisesti vähentää myös ilkivaltaa ja välineiden rikkoontumisia alueella. Tämä on koko kaupunginosan ja koulun yhteistä vastuunottoa alueen hyvinvoinnista ja sitä kautta voidaan saada aikaiseksi myös säästöjä pidemmällä tähtäimellä.

Lähiliikuntapaikan kunnosta yhteisvastuullisesti huolehtiminen istuu mainiosti myös koulun näkökulmaan. Koulun oppilaat ovat alueen suurin käyttäjäkunta ja näin alueen tarkistaminen ja siisteydestä huolehtiminen sopii luontaisesti oppilaiden tehtäväksi. Omasta elinympäristöstä vastuunkantaminen on myös lapsille ja nuorille mainiota vastuukasvatusta ja osallisuutta.

Linkkejä:
Peltosalmen lähiliikuntapaikan esittely - Lähiliikuntapaikkojen www-tietopankki >>
Peltosalmen lähiliikuntapaikan kunnossapito vastuumatriisi >>

<< YLÖS >>

6.4.

ILKIVALLAN EHKÄISY LÄHILIIKUNTAPAIKALLA – KOKEMUKSIA SEINÄJOEN YHTEISKOULUN LÄHILIIKUNTAPAIKKAPROJEKTISTA

Jari Noponen, Rehtori, Seinäjoen yhteiskoulu
Kirjoittaja on ollut koulun edustajana sekä hankeryhmän koordinaattorina Seinäjoen yhteiskoulun lähiliikuntapaikkaprojektissa

Seinäjoen yhteiskoulu on 600 oppilaan yläkoulu (vuosiluokat 7-9). Lähiliikuntapaikkaprojektin tuloksena on koulupihallemme rakentunut mm. salibandykaukalo, kori- ja lentopallokenttä, kolme ulkopingispöytää, viisi ulkokuntolaitetta, kiipeilyteline, rekit ja keinut. Pääosa uusista liikunta- ja toimintapakoista on ollut kaikkien vapaasti käytettävissä jo yli vuoden, vaikka viralliset avajaiset viettiinkin tämän vuoden toukokuussa. Juuri minkäänlaista sotkemista tms. ei lähiliikuntapaikalla ole tapahtunut, vaikka piha-alue on vanhastaan ollut erilaisten kaljoitteluporukoiden hieman rauhatonkin kokoontumispaikka. Seuraavassa on nostettu esiin niitä pääasioita, joiden johdosta olemme mielestäni päässeet projektissamme ilkivallan ehkäisyn osalta näin hyvään tulokseen.

Seinäjoen yhteiskoulun lähiliikuntapaikan toimintapaikkoja

Oppilaat mukaan suunnitteluun
Projektia käynnistettäessä järjestettiin oppilaille pihan suunnittelukilpailu. Parhaat suunnitelmat palkittiin ja suunnittelutyöt olivat kaikkien nähtävillä. Suunnitteluprosessin loppuvaiheessa pidettiin lisäksi äänestys siitä, minkälaisia kiipeilytelineitä valitaan. Kauniina ajatuksena oli prosessin alkuvaiheissa myös, että oppilaiden kanssa olisi toteutettu joitakin kohteita. Käytännössä talkoot kuitenkin kutistuivat avuksi salibandykaukalon maton laittamisessa ja joissakin huoltotöissä. Varsinaiseen rakentamiseen ja laitteiden pystytykseen osallistumisessa tulivat erilaiset turvallisuusnormeihin yms. liittyvät näkökohdat vastaan. Ilkivallan ehkäisyn ja muun häiriökäyttäytymisen estämiseksi on kuitenkin erittäin tärkeätä, että koulun oppilaat voivat olla mukana hankkeessa suunnitteluvaiheesta alkaen, jotta lähiliikuntapaikkaprojekti ja sitä kautta syntyvät liikuntapaikat koetaan oppilaiden osalta heitä varten tehdyiksi.

Koulun ilmapiiri kehittäminen tärkeää
Koulun tietoinen ilmapiirin kehittäminen auttaa myös mielestäni ilkivallan ehkäisyssä pitkälle. Yksilöä kunnioittava opetusote ja yhdessä toimiminen luovat kouluun hengen, jossa tahallista rikkomista ei tapahdu. Tässä on kaikilla koulun aikuisilla tärkeä rooli. Erityisen tärkeä rooli on koulun vahtimestarilla. Jos vahtimestari on nuoria ymmärtävä ja pärjää heidän kanssaan, oppilaat eivät viitsi teettää hänelle ylimääräistä työtä.

Yhteistyötä alueen valvontaan
Lähiliikuntapaikan valmistuttua pihalle asennettiin kieltokylttejä, joissa kiellettiin koulun piha-alueella tupakointi ja päihteiden käyttö. Samassa yhteydessä hoidettiin myös koulun oman väen ”psyykkausta”, jolla pyrittiin ohjaamaan uuden hienon koulupihan yhteiseen huolenpitoon. Oppilaille kerrottiin, että jos heitä tavataan piha-alueella mihin aikaan tahansa tupakoimassa tai käyttämässä alkoholia, kotiin lähtisi aina ilmoitus. Asiaa perusteltiin mm. siten, että näin pihaan ei pesiytyisi mitään ryyppyporukoita ja kaikilla olisi siellä siten turvallista viettää vapaa-aikaansa. Muutaman oppilaamme käräyttäminen tupakoinnista ilta-aikaan sai puskaradion toimimaan tehokkaasti. Myös pihalla olevilla valvontakameroilla tuntuu olleen ainakin jonkinasteista pelotevaikutusta.

Koulumme on 600 oppilaan yhteisö. Lisäksi vielä piha-alueen lähiliikuntapaikan ”potentiaaliseen nuoreen asiakaskuntaan” voidaan laskea koulun entiset alle 18 -vuotiaat oppilaat sekä oppilaat muista lähikouluista. Laajasta käyttäjäryhmästä johtuen ei voi odottaa, että kaikille käyttäjille pihan käytön ohjeistukset ja säännöt menisivät kuitenkaan kertasanomisilla perille. Tämän vuoksi lähiliikuntapaikan valmistuttua koulun miespuolisen henkilökunnan kanssa luotiin vuorosysteemi, jonka pohjalta tehtiin tarkastuskäyntejä piha-alueelle perjantai- ja lauantai-iltoina, aivan alkuun myös joinakin arki-iltoina. Alkoholin käyttö piha-alueella iltamyöhäisellä oli alkuun pienoinen ongelma hieman vanhempien nuorten osalta. Tällöin sovimme yhteistyöstä nuorisotoimen, poliisin ja vartiointiliikkeen kanssa. Nuorisotoimi ulotti viikonloppupartiointinsa pihan kautta ja myös vartiointiliike lupasi kiertää pihan kautta kolme kertaa yössä. Lisäksi poliisin kanssa sovimme, että hekin koukkaavat pihan kautta aina kun vain ehtivät lähialueilla liikkuessaan. Lisäksi selvitimme poliisilta sakotusperiaatteet. Vastaukseksi saimme, että poliisilla on valtuudet sakottaa ”yksityisellä” piha-alueella luvattomasta alkoholin käytöstä. Itse kävin myös muutaman kerran kaljoittelevia nuoria jututtamassa. Painotin pihamme uudistunutta luonnetta ja poliisin valtuuksia. Näin pikku hiljaa sana kiiri ja nämä porukat häipyivät, toivottavasti lopullisesti. Vanhempaintoimikunta kantoi myös myöhemmin oman kortensa kekoon. Hekin sopivat keskenään ”iltalenkkivuorot” pihan kautta.

Oppilaiden ja muun yhteisön innostaminen pihan liikuntakäyttöön
Oppilaat ovat ottaneet pihan tosi hyvin vastaan. Pallopelipaikat ovat välituntisin hyvin käytössä, samoin muut välineet ja istuinpaikat. Lisäksi järjestämme koulun arjessa välituntisin yhteisiä koriinheittokisoja, lentopalloturnauksia sekä salibandyn rankkarikisoja. Liikunnanopettajat ovat liittäneet opetusohjelmaan ”pihaliikunnan”. Koulupihaan saa helposti neljä pienryhmää toimimaan: salibandy, lentopallo, koripallo sekä kuntopiiri. Lisäksi kolme pingispöytää mahdollistaa viidennenkin ryhmän muodostamisen. Nämä varmasti myös edesauttavat pihan kokemista omaksi paikaksi – ja eihän omaa kukaan viitsi rikkoa.

Monessa yhteydessä olemme markkinoineet pihaamme myös koko lähiyhteisön käyttöön. Paikallinen salibandyseura onkin löytänyt salibandykaukalomme käyttömahdollisuudet ja erilaiset puulaakiporukat koripallokentän. Koulun naapureita, koulun henkilökuntaa sekä oppilaiden vanhempia on innostettu tekemään iltalenkkinsä pihan kautta. Näiden avulla hoituu luontainen paikan sosiaalinen kontrolli.

Lopuksi. Avainasioita ovat käyttäjien kunnioittaminen, selkeät rajat ja säännöt sekä niiden noudattamisen valvonta. Jos joku näistä kolmesta ei toimi, niin hyvien tulosten saavuttamiseksi joutuu muilla sektoreilla tekemään enemmän töitä. Uskoa ja rohkeutta puuttua asioihin sekä pitkäjänteisyyttä, niin kaikki on mahdollista. Mikään muutos ei tapahdu hetkessä.

Linkkejä:
Seinäjoen yhteiskoulun lähiliikuntapaikan esittely
- Lähiliikuntapaikkojen www-tietopankki>>

<< YLÖS >>