4.

Rahoitus

4.1.

Koulujen oma varainhankinta - kokemuksia ja ideoita Seinäjoelta

4.2.

Yritysyhteistyö osana lähiliikuntapaikkahanketta - kokemuksia Peltosalmen lähiliikuntapaikkahankkeesta

4.3.

Ideoita sponsoriyhteistyöhön - kokemuksia Nuori Suomi -puisto hankkeesta

4.4.

Ohjeita valtionavustuksen hakemiseen lähiliikuntapaikkahankkeille

KOULUJEN OMA VARAINHANKINTA – KOKEMUKSIA JA IDEOITA SEINÄJOELTA 

Marko Varamäki, Rehtori. Alakylän koulu, Seinäjoki
Kirjoittaja on toiminut Alakylän koulun yhteyteen suunnitteilla olevan lähiliikuntapaikkahankkeen sekä siihen liittyvän koulun varainkeruun koordinaattorina

Monilla kouluilla on syntynyt viime vuosina tarve kehittää koulupihojansa ajan tasalle. Opettajat ja oppilaat ovat silmät pyöreinä ihmetelleet, kun kunnan miehet ovat tulleet koulun pihalle traktoreineen ja poistaneet vanhat koulun pihavälineet. Uusia pihavälineitä ei kuitenkaan tullutkaan tilalle, kuten kaikki toivoivat. Syynä pihavälineiden poistamiseen ovat tiukentuneet EU-normit, jotka säätelevät pihavälineiden turvallisuuskriteerit. Suomalaiseen tyyliin kaikki vedettiin matalaksi, vaikka pihavälineiden joukossa oli varmasti aivan käyttökelpoisia ja turvallisia puuhastelun paikkoja. Kun uusien pihavälineiden perään ryhdyttiin kysymään, ilmoitettiin uusien pihavälineiden hankinnan esteeksi korkea hinta ja kiristyvä talous. Kuulostaako tutulta?

Lasten peruskunto ruostumassa
Samaan aikaan on lasten peruskunto ja liikkuminen vuosi vuodelta vähentynyt ja myös lasten ylipainosta on tullut entistä yleisempää. Suoraa yhtälöä ei tietenkään voi laatia, mutta kaikki vaikuttaa kaikkeen. Myös rauhattomuus luokkatilanteessa on lisääntynyt ja tarve ylimääräisen energian purkamiselle varsinkin pojille on noussut enemmän esille. Aika vaikeaa on keksiä koulun asfalttipihalla tekemistä välituntisin, kun ainoita ilonaiheita ovat puoliksi tyhjä jalkapallo, pari keinua ja vinossa oleva kiipeilyteline. Miten suhtautua koulussa tähän pattitilanteeseen? Suurin osa on varmasti ajatellut, että odotellaan, jospa kunta koulupihan uudistaa, kun se ensikädessä sen tehtäviin kuuluu. Muutamat koulut ovat ottaneet tilanteen haasteena, jonka kautta voisi saada aikaan uudenlaista yhteistyötä koulupihan kehittämiseksi. Jos itse on aktiivinen asiassa, on sellaista toimintaa mukava myös kunnan tukea. Lopputuloksena syntyy väistämättä monipuolisempi koulupiha kuin pelkkä pelkistetty kunnan tuottama ns. koulun peruspiha.

Seinäjoella toteutettu onnistuneita koulupihahankkeita
Seinäjoella tilanne oli jokunen vuosi sitten edellä kuvatun kaltainen. Muutamat koulut aloittivat, tosin eri tahtiin, omien koulupihojensa ajan tasalle saattamisen. Ensimmäisenä liikkeelle lähti rehtori Seppo Rajaniemen kipparoima Törnävän koulu, joka aloitti hankkeen oman koulupihansa kehittämiseksi Nuoren Suomen ajatusten viitoittamana. Yhteistyössä kaupungin puistotoimen kanssa laadittiin pihasuunnitelma, jota ryhdyttiin esittelemään koulun opettajille, vanhemmille ja alueen asukasyhdistykselle. Ylimääräisen työn vuoksi perustettiin Törnävän koulun vanhempainyhdistys, jonka kautta mm. pyöritettiin hankkeen varainhankintaa. Törnävän koulupiha -hanke on ollut menestys, jota on tultu katsomaan kauempaakin. Koulu on saanut myös tunnustusta koulupihansa kehittämisestä. Jotakin koulupihan erinomaisuudesta kertoo se, että kun alueen muut koulut suunnittelevat kevätretkiään, on retkien ohjelmaan sisällytetty aikaa Törnävän koulun pihassa ´touhuamiseen´. Myös ilta- ja viikonloppukäyttö on ollut hyvin suosittua: pihalla ovat viihtyneet niin aikuiset kuin lapsetkin. Kesän 2006 aikana on Törnävään rakennettu vielä monitoimiareena, joka vetää entistä enemmän niin lapsia kuin aikuisiakin liikkumaan koulupihalle.

Toisena merkittävänä hankkeena Seinäjoella alkoi Seinäjoen yhteiskoulun koulupihahanke, jota on vetänyt liikunnan opettajan taustan omaava rehtori Jari Noponen. Hanke oli Suomessa ensimmäinen yläkoulua koskeva lähiliikuntapaikkarakentamisen esimerkkihanke. Yhteiskoulun pihaa uusittiin yhdessä koulun remontin kanssa. Tämä oli tärkeä seikka, koska usein kunnat säästävät remonteissa ja varat loppuvat pelkän kiinteistön korjaamiseen - ja koulupihan uusiminen unohdetaan. Nyt yhteiskoulun pihalta löytyvät mm. salibandy-kaukalo, uudenlaiset ulkokuntoiluvälineet, pingispöytiä ja lentopallo- ja koripallokenttä. Myös paikat pelkälle istuskelulle ja jutustelulle löytyvät koulupihalta. Alueella asuvat ihmiset ovat ottaneet lähiliikuntapaikan omakseen, ja iltaisin pihalla näkyykin mopopoikien sijaan telineiden kanssa hikoilevia liikkujia.

Koulupihasta kolmen sukupolven kohtaamispaikaksi
Seuraavaksi ovat Seinäjoella alakouluista vuorossa Marttilan koulu ja Alakylän koulu, joiden pihasuunnitelmissa on hyödynnetty edellä mainittujen koulupihojen rakentamisesta saatuja kokemuksia. Marttilan ja Ala-kylän koulujen pihat on suunniteltu lähiliikuntapaikoiksi, joissa kolme sukupolvea voisivat kohdata. Puuhastelua riittää aamusta iltaan, kun pihalla liikkuvat koululaiset, iltapäivätoimintaan osallistuvat lapset ja alueen asukkaat iltaisin ja viikonloppuisin.

Myös perheiden pienimmät on huomioitu sijoittamalla pienemmille soveltuvia leikkivälineitä aikuisten kuntoilulaitteiden viereen. Marttilan koulun rehtori Jorma Perälä ja Alakylän koulun rehtori Marko Varamäki ovat olleet tyytyväisiä siitä, että koulupihan idea on laajentunut myös koulun ulkopuoliselle toiminnalle, koska näin myös ilkivalta ja tihutyöt vähentyvät.

Mitä ottaa huomioon koulupihasuunnittelussa?
Tärkeintä on alussa saada kunnan koulupihoista vastaavat ihmiset vakuutettua hankkeen tärkeydestä. Sen jälkeen on syytä laatia hyvä suunnitelma, joka voidaan laatia joko kunnan organisaatiossa tai ulkopuolisen suunnittelijan toimesta. Koululla lapset voivat suunnitella oman toivepihansa ohjeeksi suunnittelijoille, sillä lapsethan pihalla pääkäyttäjinä liikkuvat. Myös itse pihan toteutukseen lapset ja heidän vanhempansa voivat osallistua erityyppisten talkoiden muodossa. Lisätietoa ja vinkkejä koulupihan suunnitteluun ja toteutukseen löytyy internetistä (esim. www.lahiliikuntapaikat.fi sekä eri välinetoimittajien sivut). Myös erilaista asiantuntija-apua on asiaan saatavilla ja sitä kannattaa monessa kohdin hyödyntää.

Kun hyvä suunnitelma on laadittu, kannattaa sitä esitellä alueella toimiville järjestöille, yhteisöille ja yrityksille. Ainakin Seinäjoella kiinnostus on ollut laajaa ja asian tärkeys on ymmärretty. Sen jälkeen kun alueen toimijat on saatu hankkeen taakse, on aika marssia kunnan päättäjien puheille. Valmis suunnitelma antaa paremmin kuvaa päättäjille siitä, mistä on kysymys ja on siten helpompi käsitellä kunnan eri toimielimissä.

Koulujen oma varainhankinta
Samaan aikaan suunnittelun kanssa on syytä aloittaa yhteistyötahojen kanssa koulun omaa varainhankintaa, jota koordinoimaan on hyvä perustaa koululle vanhempainyhdistys. Vanhempainyhdistyksen kautta vastuukysymykset ja rahaliikenne on selkeimmin hoidettavissa. Tämä on Seinäjoella todettu parhaaksi toimintatavaksi. Koulun rooliksi jää organisaattorina ja koordinaattorina oleminen ja yhteistyön tekeminen eri tahojen kanssa. Työtunteja tosin kyllä kertyy, mutta toimintaa on voitu liittää osaksi koulun opetustoimintaa esim. yrittäjyyskasvatusprojektien muodossa. Toisaalta tehdyissä projekteissa myös opettajat ovat oppineet, mitä voi tehdä ja millä aikataululla. Vain mielikuvitus on ollut rajana. Aina on mietitty tarkasti, ettei koulun perustyö vaarannu, ja vaan tapahtumat ja toiminnot on liitetty osaksi koulun arkista aherrusta. Myös lasten huoltajat on otettu mukaan toimintaan. Edellä kuvatuista lähtökohdista, Seinäjoella varainhankinnassa on toteutettu mm. seuraavanlaisia hankkeita

Tapahtumat ja tempaukset
Erilaiset koulun lähialueen asukkaille järjestettävät tapahtumat ja tempaukset ovat erittäin hyvä keino koulun varainhankintaan. Varainkeruun ohella ne luovat alueelle yhteisöllisyyttä sekä toisaalta tarjoavat luontevan yleisen keskustelufoorumin erilaisiin koulun hankkeisiin, kuten tulevaan lähiliikuntapaikkahankkeen suunnitteluun. Alakylän koululla on alueen asukkaille järjestetty mm. toimintapäiviä, jossa on pientä maksua vastaan osallistujilla ollut esim. mahdollisuus päästä koulun kentällä mönkijän kyytiin, poniajelulle tai vaikka pelaamaan pelivälinelainaamosta löytyviä pihapelejä (tapahtuman kutsu lisätieto-osiossa). Tämän lisäksi koululla on järjestetty joka vuosi pääsiäiskokkotapahtumia, jossa yhteistyössä paikallisen asukasyhdistyksen kanssa on poltettu iso kokko pääsiäisenä, lankalauantaina. Kokon polton yhteydessä on pidetty mm. lapsille trulli-katselmuksia, jossa kaikki pukeutuneet pikku noidat on palkittu tapahtuman sponsorien toimesta. Lisäksi tapahtumassa on myyty satoja arpoja, johon palkinnot on saatu lähialueella toimivilta yrityksiltä. Myös makkarat ja muut kanttiinituotteet ovat tehneet hyvin kauppansa tässä riemukkaassa koko perheen tapahtumassa. Yksi erittäin tuottoisa koululla järjestetty tapahtuma on ollut sponsorikävely, jossa tapahtuman aikana oppilaat sovitun ajan puitteissa pyrkivät kiertämään mahdollisimman monta kävelykierrosta koulun kentällä. Kukin oppilas on kerännyt ennen kävelyä itselleen sponsoreita, jotka maksavat jokaisesta kierroksesta oppilaalle jonkin kierrossumman. Idea on sama kun ns. kunniakierros -tapahtumissa. Opettajat valvovat kierrosten suoritusta ja keräävät yhteiseen pottiin tempauksessa kertyneet sponsorirahat. Em. liikuntatapahtuman lisäksi koululla on myös järjestetty joka vuosi liikuntakilpailuja alueen asukasyhdistyksen toimesta. Kilpaluissa alueen lapsilla on ollut mahdollisuus tutussa ympäristössä kisata mm. yleisurheilussa, hiihdossa ja luistelussa.

Myyjäiset, kirpputorit yms. myyntitoiminta
Oleellinen osa em. tapahtumiin liittyvää koulun varainhankintaa ovat olleet erilaiset myyjäiset ja kirpputorit, joita tapahtumien yhteydessä on järjestetty. Alakylän koulun koordinoimaa myyntitoimintaa toteutettaessa on lähtökohtana kuitenkin ollut, että kouluille runsaasti tarjolla olevia valmiita myyntituotteita ei ole myyjäisissä käytetty, vaan pääosa myynnissä olevista tavaroista on ollut itse suunniteltuja ja valmistettuja. Olemme halunneet korostaa näin prosessin tärkeyttä eli oppilaat ovat nähneet ja kokeneet, miten joku hanke viedään alusta loppuun. Ehkä heille tämän johdosta jää mieliin malli siitä, miten yhteisiä hankkeita toteutetaan ja ollaan yritteliäitä. Myyntituotteiksi on koulun oppilaiden kanssa yhdessä ideoitu mm. koulun logolla varustettu t-paita, mikä osoittautuikin varsin hyväksi myyntituotteeksi. Hinnaltaan 9€:n arvoisia paitoja saatiin myydyksi yli 350 kappaletta.

Alakylän koulun itse suunnittelema ja myymä koulun oma t-paita, jossa ideana on palindromi - alakylä on toisin päin luettuna älykala!

Hyviä ja toimivia myynti- ja varainhankintatuotteita kouluille ovat saatujen kokemusten perusteella myös koulun oma lehti sekä itse tehdyt kalenterit. Ko. painotuotteiden sisällön suunnittelu ja työstäminen, kuten artikkelien kirjoittaminen ja valokuvaaminen, ovat erittäin hyvin kytkettävissä koulun opetustoimintaan. Lisäksi ilmoitusmyynnillä lehteen ja kalenteriin on mahdollista kerätä varsin kohtuulliset tuotot koulun käyttöön. Näin erityisesti jos tuottojen käyttötarkoituskin on lähiyhteisön yritysten näkökulmasta ”yhteiskuntavastuullisesti” hyvin perusteltavissa, kuten alueen yhteinen ja kaikkien käytössä oleva lähiliikuntapaikka.

Alakylän koulun itse suunnittelema ja toteuttama seinäkalenteri. Kalenteriin myytiin ilmoitustilaa lähialueen yrityksille.

Ulkomainostilan myynti
Alakylän koulu sijaitsee varsin vilkkaasti liikennöidyn Suupohjantien kyljessä. Yhdessä kunnan kanssa neuvotellen on koulu saanut luvan toteuttaa tien vierustalle valaistun, kuusi metriä korkean ja kolme metriä levään ulkomainostelineen, johon on voitu myydä mainospaikkoja paikallisille yrityksille. Mainostelineen suunnittelu tehtiin koulun ja vanhempainyhdistyksen toimesta ja rakentaminen puolestaan lähialueella toimivan metallialan yrityksen voimin. Mainostilan myynti toteutetaan vanhempainyhdistyksen toimesta ja kaikki mainostuotot saadaan koulun käyttöön.

Alakylän koulun suunnittelema ja toteuttama ulkomainosteline koulun vieressä olevan maantien varressa

Lopuksi pikaohjeet pihahankkeen käynnistämiseen
Lähde liikkeelle oman koulusi lähialueen vahvuuksista ja tarpeista. Tee alustava hahmotelma kuvan kera koulupihasta. Ota yhteyttä eri toimijoihin ja pyydä heitä mukaan hankkeeseen. Ole itse aloitteellinen - kaikki hyvät ideat kannattaa yrittää hyödyntää. Aikataulua ei kannata laatia liian tiukaksi, eikä vaatia kuuta taivaalta. Pidä tavoite kirkkaana mielessä ja kannusta muita yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Kysy apua, sillä sitä on tarjolla. Pidä kunnon juhlat, kun koulupihasi on valmis!

<< YLÖS >>

4.2.

YRITYSYHTEISTYÖ OSANA LÄHILIIKUNTAPAIKKAHANKETTA - KOKEMUKSIA PELTOSALMEN LÄHILIIKUNTAPAIKKAHANKKEESTA

Arto Niemelä, vapaa-aikajohtaja, Iisalmi
Kirjoittaja on toiminut hankeryhmän vetäjänä Iisalmella toteutetussa Peltosalmen lähiliikuntapaikkahankkeessa

Yleishyödyllinen liikuntapaikkarakentaminen on koettu suomalaisessa yhteiskunnassa pitkälti valtioiden ja kuntien vastuulle. Kuntien tiukentuneessa taloudellisessa tilanteessa on kuitenkin alettu selvittää myös muitakin rahoitusmalleja liikuntapaikkarakentamiseen.

Koulu yritysyhteistyön käynnistäjänä
Iisalmen Peltosalmelle vuonna 2005 valmistuneen lähiliikuntapaikan rahoitukseen ja rakentamiseen ovat valtion ja Iisalmen kaupungin lisäksi osallistuneet paikalliset yritykset merkittävällä panoksella. Taloudellisten panosten ohella Iisalmen kaupungille ja Peltosalmen asuinalueelle on ollut merkityksellistä paikallisten yritysten halu yleisestikin ottaa yhteiskunnallista vastuuta alueensa asukkaiden hyvinvoinnista.

Yhteistyön käynnistäjänä yritysten suuntaan toimi Peltosalmen lähiliikuntapaikan yhteydessä sijaitseva Kauppis-Heikin yhtenäinen peruskoulu. Koulu oli tehnyt jo aiemmin yhteistyötä kaupunginosassa sijaitsevien yritysten kanssa ja näin myös konkreettinen yhteistyö lähiliikuntapaikan rakentamiseksi nähtiin luontevana. Hyvä lähtökohta yleisestikin mahdolliseen yritysyhteistyöhön on kartoittaa rakennettavan lähiliikuntapaikan läheisyydessä sijaitsevat yritykset sekä niiden mahdollinen halu lähteä mukaan yhteistyöhön.

Seikkailumetsän puutarvikkeet lahjoituksena läheiseltä sahayritykseltä
Peltosalmen lähiliikuntapaikalle valmistuneen seikkailumetsän rakentamiseen tarvittiin runsaasti puutavaraa. Alueen läheisyydessä oleva Iisalmen Sahat oli jo aiemmin tehnyt yhteistyötä koulun kanssa ja halukkuutta löytyi heti myös lähiliikuntapaikan rakentamisen tukemiseen.
Sahayrityksessä ei missään vaiheessa koettu, että yhteistyöhön jouduttiin mukaan, vaan kyse oli enemmänkin pääsemisestä, sillä yritys kokee erittäin tärkeäksi mukana olemisen oman alueen viihtyvyyden parantamisessa. Iisalmen Sahoilla ei siten odoteta, kuten ei muissakaan mukana olevissa yrityksissä, sponsoroinnista perinteistä vastinetta rahalliseen sijoitukseen. Yrityksen näkemyksen mukaan puualan imago ei ole nuorten keskuudessa nykyisin kovin korkealla arvostettu ja yksi tavoite mukaan lähtemisellä olikin antaa nuorisolle positiivisia mielikuvia alasta ja yrityksestä. Voidaankin sanoa, että kyseessä on sahan kannalta ollut pidemmän tähtäimen tavoitteet, joilla nuoria yritetään saada innostumaan puualasta.

Peltosalmen lähiliikuntapaikan seikkailumetsän rataelementtejä

Skeittipaikasta paikallisen betoniyrityksen kokeilukohde
Lähinnä betonielementtien valmistamiseen keskittyvä Betonimestarit Oy sijaitsee Iisalmen Sahojen tapaan aivan lähiliikuntapaikan liepeillä. Yritykseen oli tullut jo aiemmin kyselyjä betonisten skeittiparkkien rakentamisesta ja kun aivan tehtaan vierelle oli osana lähiliikuntapaikkahanketta suunnitteilla sellainen, lähti yritys hankkeeseen innokkaasti ja kokeilumielellä mukaan. Lisäksi myös betoniyrityksen kokemukset koulun kanssa tehdystä aiemmasta yhteistyöstä olivat onnistuneita, joten siltäkin osin kynnys oli matalalla. Kokeiluprojektista yritys sai haluamaansa kokemusta skeittipaikkojen rakentamisesta ja kun käyttäjiltäkin saatu palaute on ollut positiivista, oli yhtälö kokonaisuudessaan onnistunut. Betoniyrityksen kannalta lopputulos on sikälikin ollut hyvä, että kokeiluprojekti on johtanut myös uusiin, taloudellistakin tulosta tuottaviin, tilauksiin.

Peltosalmen lähiliikuntapakan betoninen skeittiparkki

Pankeilta sponsoritukea kalustehankintoihin
Paikalliset iisalmelaiset pankit Säästöpankki Optia ja Iisalmen Osuuspankki osallistuivat myös omalta osaltaan alueen rakentamiseen ja monitoimiareenan välineiden hankintaan. Pankit kokevat sijoittaneen rahojaan pitkälle tulevaisuuteen lähdettyään mukaan lähiliikuntapaikkahankkeeseen.
Esimerkiksi Säästöpankki Optiassa osallistumista perusteltiin sillä, että lasten ja nuorten hyvinvointi koetaan heillä erittäin tärkeänä asiana ja siten lasten ja nuorten omaehtoista liikuntaa edistävän hankkeen tukeminen on erityisen kannatettavaa ja luontevaa.

Yritysten mukaan haastaminen kannattaa!
Hankkeita käynnistäessä pelätään turhaan yritysten mukaan ottamista rakentamiseen ja rahoitukseen. Usein hankkeiden vastuutahoissa myös sponsoreiden etsiminen koetaan työläänä. Kysymys on kuitenkin useasti vain tahdosta ja luovasta otteesta. Monesti esimerkiksi kouluilla on jo Kauppis-Heikin koulun tapaan olemassa oleva yhteistyöverkosto lähialueen yrityksiin. Yhteistyön virittäminen ja ylläpitäminen vie tietysti aina jonkin verran aikaa, mutta tulos ylittää useimmiten reilusti siihen käytetyn panostuksen. Koulu suurimpana lähiliikuntapaikan käyttäjänä on usein loogisin aloitteen tekijä yhteistyön käynnistämisessä, mutta toisaalta kuka tahansa taho hankeryhmässä, jolla on hyviä ideoita ja verkostoja voi ottaa asian edistämisen tehtäväkseen. Huomionarvoista on myös, että erilaiset yritysyhteistyöprojektit soveltuvat mainiosti myös esimerkiksi koulujen kaupallisten aineiden opetukseen.

Linkkejä:
Peltosalmen lähiliikuntapaikan hankesivut www-tietopankissa >>

<< YLÖS >>

4.3.

IDEOITA SPONSORIYHTEISTYÖHÖN – KOKEMUKSIA LAUTTASAAREN LÄHILIIKUNTAPAIKKA HANKKEESTA

Pekka Vähätalo, Markkinointijohtaja, Nuori Suomi ry
Jan Norra, Kehityspäällikkö, Nuori Suomi ry
Kirjoittajat ovat olleet mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa Helsingin Lauttasaareen rakennetun lähiliikuntapaikan sponsoriyhteistyökonseptia

Mainostajien liiton vuonna 2006 tekemän sponsorointibarometrin mukaan yritykset ovat tänä päivänä sponsoroinnin näkökulmasta kiinnostuneita erityisesti yhteiskunnallisista, sosiaalisista ja nuorisoliikunnan kohteista. Lähiliikuntapaikkahankkeilla voidaan erinomaisesti vastata tähän kysyntään. Maksuttomina, kaikille avoimina ja laajoja käyttäjäryhmiä palvelevina terveysliikuntapaikkoina lähiliikuntapaikat ovat yhteiskunnallisesti arvokkaita ja merkittäviä kohteita. Toisaalta viihtyisinä asuinalueidensa kohtaamispaikkoina lähiliikuntapaikat luovat yhteisöllisyyttä ja ovat siten myös sosiaalisia kohteita. Ennen kaikkea, välittömästä lähiympäristöstä löytyvät monipuoliset ja liikkumaan innostavat lähiliikuntapaikat ovat nuorisoliikunnan edistämistä. Lasten ja nuorten omaehtoinen päivittäinen liikunta edellyttää kiinnostavien liikuntapaikkojen löytymistä heidän omista päivittäisistä toimintaympäristöistä, omien elinpiirirajojen sisältä. 

Lauttasaaren lähiliikuntapaikka
Helsingin Lauttasaaren 2007 kesällä valmistunutta lähiliikuntapaikkaa toteutettiin laaja-alaisena yhteistyö- ja pilottihankkeena. Lähiliikuntapaikan suunnittelusta ja rakentamisesta vastasivat Helsingin kaupungin rakennusvirasto, liikuntavirasto ja nuorisoasiankeskus. Nuori Suomi ry:n lisäksi kaupungin ulkopuolisina yhteistyötahoina hankkeessa olivat mukana Lauttasaaren säätiö ja Lauttasaari Seura. Lähiliikuntapaikan rakentamisen ja suunnittelun osalta hankkeessa haettiin erityisesti kokemuksia tiiviiseen kaupunkirakenteeseen toteutettavasta monipuolisesta ja suuria käyttäjämääriä palvelevasta ”urbaanista lähiliikuntapaikasta” (linkki hankkeen esittelysivuille artikkelin lopussa olevassa lisätietolaatikossa!). Toisaalta myös hankkeen toteutusprosessissa etsittiin uudenlaisia toimintatapoja, erityisesti sponsoriyhteistyön näkökulmasta. Lähiliikuntapaikkahankkeet ovat Suomessa pääsääntöisesti kuntien rahoittamia ja usein ne ovat saaneet myös valtionavustusta, mutta sponsorirahoituksen mahdollisuuksia on hankkeissa erittäin vähän hyödynnetty. Näin siitä huolimatta, että lähiliikuntapaikat olisivat edellä mainittuun sponsorointibarometriinkin viitaten, oivallisia sponsorointikohteita. Lauttasaaren hankkeessa sponsoriyhteistyön kautta onnistuttiin keräämään 50 000€ lähiliikuntapaikan toteuttamiseen. Tässä artikkelissa tuodaan esille keskeisimpiä huomioita, joita sponsoriyhteistyön suunnittelusta ja toteuttamisesta ko. prosessin aikana saatiin. Lähtökohtana on ajatus, että artikkelissa esitettävät ideat ovat sovellettavissa esimerkkinä käytettyä Lauttasaaren hanketta pienempiinkin lähiliikuntapaikkahankkeisiin. Sponsoroinnille asetetut tavoitteet ja siinä käytetyt toimintamalli tulee luonnollisesti suhteuttaa hankkeen ”mittaluokkaan”. Useimmiten koulupihahankkeissa jo joidenkin tuhansien eurojen sponsoripanoksella voi olla tärkeä merkitys ja siten sen hankkiminen on varmasti yrittämisen arvoista.

Ketkä potentiaalisia yhteistyökumppaneita?
Lähiliikuntapaikkahankkeet ovat lähtökohtaisesti paikallisia hankkeita. Sponsoreiden hankintaa suunniteltaessa on siten järkevää jo hankkeen ensivaiheissa analysoida, minkälaiset paikalliset yritykset ja yhteisöt voisivat olla toteutettavasta lähiliikuntapaikkahankkeesta kiinnostuneita ja minkälaisista lähtökohdista. Seuraavassa esitettävät tähän liittyvät eri näkökulmat eivät ole toisiaan pois sulkevia vaan toisiaan tukevia. Sellaisten tahojen, joihin yhdistyy useampia eri näkökulmista, voidaan olettaa olevan erityisen potentiaalisia kumppaneita.

Mediayhteistyön näkökulma.
Lähiliikuntapaikan rakentamisen kaltainen positiivinen ja paikallisyhteisöä laajalti koskettava hanke on myös paikallisen median näkökulmasta kiinnostava asia. Erityisen potentiaalisia yhteistyökumppaneita tästä näkökulmasta ovat paikallislehdet, mutta luonnollisesti myös paikallisradiot ja alueelliset tv -kanavat voivat hyvinkin olla kiinnostuneita erilaisista ”kummihankkeista”. Lauttasaaren lähiliikuntapaikkahankkeessa yhdeksi yhteistyökumppaniksi saatiin Lauttasaari Seura ja sen julkaisema Lauttasaari -lehti. Mediakumppanin kautta hankkeelle saatiin varmistettua viestinnällinen foorumi, jonka kautta hankkeelle ja sen kumppaneille voitiin tarjota paikallista näkyvyyttä. Tämä vastaavasti edesauttoi varsinaisten sponsoreiden hankintaa. Mediayhteistyöstä voidaan siten rakentaa hyvin kaikkia osapuolia hyödyttävä kokonaisuus – mediakumppanit saavat hankkeesta paikallisyhteisöä kiinnostavia jutun aiheita ja hanke mediakumppaneiden kautta tarvitsemaansa näkyvyyttä!

Yhteiskuntavastuu näkökulma
Vastuun kantaminen, yrityksen toimiminen ”hyvänä kansalaisena”, on luonnollisesti lähtökohta, jonka pohjalta lähiliikuntapaikkojen kaltaisia hankkeita yritykset ja yhteisöt tukevat. Tästä näkökulmasta lähiliikuntapaikkahanketta voivat tukea hyvinkin monenlaiset yritykset ja yhteisöt, erityisesti kuitenkin ne, joilla on näkyvä ja voimakas side paikalliseen yhteisöön. Tällainen sidos voi olla esimerkiksi silloin, kun yritys on merkittävä työnantaja alueella tai se on historiallisten, kulttuurillisten tms. tekijöiden kautta leimallisesti paikallinen. Myös erilaiset paikalliset ”hyväntekeväisyysjärjestöt”, joiden koko toiminta-ajatus lähtee paikallisyhteisön tukemisesta ja kehittämisestä, kuten Lions -klubit, Rotaryt yms., ovat luonnollisesti erinomaisia kumppaniehdokkaita. Lauttasaaren hankkeen yhdeksi sponsoriksi saatiin juuri näistä lähtökohdista Lauttasaaren Lions -klubi. Toisaalta yhteiskuntavastuun näkökulmasta mielenkiintoisia kumppaniehdokkaita voivat olla myös yritykset, joiden yrityskuvaan yhdistyy lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta kielteisiäkin mielikuvia. Tällaisissa tapauksissa yhteiskuntavastuun kantaminen lähiliikuntapaikkahankkeen kaltaisessa hyvinvoinnin kannalta positiivisessa kontekstissa voi olla yritykselle arvokasta. Tämäntyyppisinä yrityksinä voitaneen pitää esimerkiksi erilaisia pikaruokaravintolaketjuja tai vaikka tietokonepeliyrityksiä. Hyvänä esimerkkinä tämän tyyppisestä sponsorointiyhteistyöstä on Keravalla toteutettava lähiliikuntapaikkaprojekti, jota tukee McDonalds -ketju. 

Kaupallinen näkökulma.
Yhteiskuntavastuun ohella yritykset tarkastelevat luonnollisesti sponsorointiyhteistyötä myös kaupallisesta näkökulmasta. Tämä huomioiden sponsoriyhteistyön kannalta erityisen potentiaalisia yrityksiä ovat sellaiset, joiden merkittävin asiakaskunta koostuu lähiliikuntapaikan tulevista käyttäjistä, lähiympäristön ihmisistä. Näille yrityksille hankkeen sponsoroinnin kautta saatavalla myönteisellä julkisuudella on kaupallistakin merkitystä sisältävää mainosarvoa. Näin erityisesti mikäli lähiliikuntapaikkahankkeen oleellisimmat kohderyhmät (lapset, nuoret, lapsiperheet) ovat yrityksenkin kannalta keskeisimpiä kohderyhmiä. Tästä näkökulmasta lähestymisen arvoisia yrityksiä voivat olla esimerkiksi paikalliset päivittäistavarakaupat, pankit yms. Toisaalta kaupalliseen näkökulmaan liittyen potentiaalisia kumppaneita hankkeille ovat myös yritykset, joiden toimiala tai ”brändi” on luontevasti yhdistettävissä lähiliikuntapaikkoihin liittyviin liikunnan ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteisiin. Tällaisia yrityksiä voivat olla esimerkiksi paikalliset urheiluvälineliikkeet, lääkäriasemat yms. Yhdistävä tekijä voi löytyä myös siitä, että lähiliikuntapaikoissa on kysymys elinympäristöjen laadusta, terveellisyydestä ja viihtyisyydestä, jolloin esimerkiksi erilaiset ympäristö- ja asuinrakentamiseen liittyvät yritykset voivat hyvin tulla kysymykseen. Lauttasaaren hankkeen yhdeksi sponsoriksi saatiin rakennusliike NCC, joka asuntorakentamisen konseptissaan korostaa juuri terveellisen ja aktiivisuutta tukevan elinympäristön merkitystä. Ko. yritykselle Lauttasaari on lisäksi oman rakentamistuotannon näkökulmasta tärkeä alue, joten sinne rakennettavaa monipuolista lähiliikuntapaikkaa voi yritys hyödyntää myös alueelle syntyvien uusien talokohteiden markkinoinnissa sekä toisaalta eräänlaisena lisäpalveluna jo alueelle muuttaneille ”NCC:läisille”.

Minkälaisella konseptilla liikkeelle?
Ennen potentiaalisia kumppaneita lähestymistä on tärkeä pohtia, minkälaista sponsorointikonseptia on järkevää pyrkiä hankkeelle rakentamaan. Tästä näkökulmasta yksi ydinkysymys on; haetaanko rajattua määrää tasavertaisia kumppaneita vai niin monta kumppania kuin mahdollista. Ensin mainitun toimintamallin osalta sen määritteleminen, mikä on järkevä määrä kumppaneita toimivalle konseptille, ei ole yksiselitteistä. Lähtökohtaisesti lienee kuitenkin niin, että yhteistyökumppaneiden määrän kasvaessa kumppanuuden erityisarvo vähenee, jolloin myös yhteistyön kiinnostavuus kumppaneiden silmissä yleensä vastaavasti laskee. Lauttasaaren lähiliikuntapaikkahankkeessa päädyttiin ratkaisuun, jossa asetettiin sponsorirahoitukselle tavoitesumma, mikä pyrittiin keräämään enintään viiden pääyhteistyökumppanin kautta. Tavoitteessa onnistuttiin – hanketta tukemaan saatiin neljä pääsponsoria.
 
Rajattuun kumppanimäärään tähtäävän konseptin toteuttaminen on prosessina työläämpi ja haastavampi. Oletusarvoisesti tällaisessa yhteistyössä haettavat sponsorointituotot yksittäiseltä kumppanilta ovat suurempia, mikä edellyttää mm. valmiutta pitkäjänteisempiin neuvotteluihin, tarjottavien vastineiden merkityksen kasvua sekä lisääntynyttä sopimuksellisuutta. Hyvänä puolena tämän tyyppisessä konseptissa vastaavasti on se, että kysymys on aidommin varsinaisesta yhteistyöstä kumppaneiden kanssa. Valikoituihin kumppanuuksiin perustuvaa konseptia suunniteltaessa on siten tärkeätä realistisesti arvioida missä määrin paikallisesti on löydettävissä sellaisia yrityksiä tai yhteisöjä, joilla voidaan olettaa olevan resursseja tämän kaltaiseen yhteistyöhön ja toisaalta myös kuinka paljon hankkeen toteuttajatahoilla on itsellään resursseja, erityisesti aikaa, asiaan panostettavaksi. Lauttasaaren hankkeessa saatujen kokemusten perusteella sponsoriyhteistyöhön panostaminen kyllä ehdottomasti kannattaa!

Rajatun kumppanimäärään sijasta sponsoriyhteistyötä voi luonnollisesti toteuttaa myös toimintamallilla, jossa hankkeen tukijoiden joukkoon otetaan kaikki halukkaat. Yksinkertainen esimerkki tämäntyyppisestä mallista on kaikille avoin keräys, jossa halukkaat yhteistyötahot voivat lahjoittaa vapaavalintaisen (tai ennalta määritellyn lahjoitussumman) hankkeen hyväksi. Tällaisessa konseptissa lahjoituksen vastineeksikin yleensä riittää vain se, että lahjoittajan nimi (ja mahdollisesti lahjoitussumma) näkyy yhdessä muiden lahjoittajien kanssa vastineeksi sovitussa kontekstissa. Konseptin hyvä puoli on sen toteuttamisen helppous ja se, että se ei lähtökohtaisesti rajaa ketään hankkeen tukemiseen halukasta yhteistyön ulkopuolelle.

Edellä kuvatut konseptien perusvaihtoehdot eivät ole tietysti toisiaan poissulkevia. Toki on mahdollista hakea hankkeelle tiettyä määrää pääyhteistyökumppaneita ja lisäksi toteuttaa vielä hankkeen hyväksi avoin keräys, mutta tällaisessa tapauksessa kumppanijoukon laajuus ja eritasoisuus voi tehdä yhteistyökokonaisuudesta erittäin haastavan. 

Mitä vastineeksi yhteistyökumppaneille?
Oleellinen asia sponsoriyhteistyötä suunniteltaessa on pohtia tarkkaan myös sitä, minkälaisia vastineita on kumppaneille järkevää ja mahdollista tarjota. Tässä pohdinnassa on mielikuvituksellekin tilaa, mutta silti jalat on syytä pitää kiinni maassa.

Näkyvyys
Hankkeessa mukanaolosta saatava jonkinasteinen näkyvyys on kumppaneille tärkein vastine. Julkisuuden saaminen hankkeelle on myös seikka, jossa luoville paikallisille ideoille on tilaa. Esimerkiksi erilaisilla hankkeen ympärille rakennettavilla paikallisilla tempauksilla tai vaikka paikkakunnalta löytyvän tunnetun merkkihenkilön mukaan lähdöllä hankekummiksi voidaan tuottaa hankkeelle viestinnällistä lisäarvoa, jota voidaan hyödyntää myös sponsorikumppaneiden esiin nostamisessa.

Nuori Suomi -puiston julkistamistilaisuudessa hankkeen sponsorit Silja Line, Lauttasaaren Lions –klubi, NCC ja Thominvest luovuttivat 50 000€ lähiliikuntapaikan rakentamiseen.

Lauttasaaren lähiliikuntapaikan liikuntalaiva, joka luontevasti soveltui hankkeen yrityskumppani Silja Linen ”nimikkoliikuntapaikaksi”

<< YLÖS >>

4.4.

Yleistä
Huikea hanke, vain rahaa puuttuu. Tämä ongelma on tuttu lähes kaikille hanketoteuttajille. Kun oman kunnan, paikallisen liike-elämän ja mahdollisen oman taustayhteisön taskut on kaiveltu, niin vielä jää jäljelle ainakin valtionapuviranomainen. Lähiliikuntapaikkahankkeissa se löytyy yhtä läheltä kuin lähin lääninhallituksen toimipaikka – kuitenkin sen läänin alueelta, missä hanke on tarkoitus toteuttaa.

Opetusministeriö on antanut lääninhallituksien tehtäväksi myöntää vuosittain veikkausvoittovaroista avustuksia liikuntapaikkojen rakentamiseen, peruskorjaamiseen ja hankkimiseen. Lääninhallituksen toimivalta riittää hankkeisiin, joiden arvioidut kokonaiskustannukset ovat 15 000 ja 700 000 euron (alv 0 %) väliltä. Jos hankkeen kustannusarvio venyy tätä isommaksi, niin kyseessä ei todennäköisesti ole lähiliikuntapaikka.

Erillistä lähiliikuntapaikkahankkeiden määrärahaa ei ole vaan niitä käsitellään samassa korissa kuin esimerkiksi kuntoradat, pallokentät, ratsastusmaneesit ja jääkiekkokaukalot. Avustusta ei ole myöskään sidottu mihinkään prosenttimäärään vaan se on harkinnanvarainen ja sen suuruuden päättää lääninhallitus. Ponnistuspohjaa lähiliikuntapaikkahankkeiden tukemiseen löytyy Valtion liikuntapaikkarakentamisen suunta 2007 -asiakirjasta (asiakirja löytyy lisätieto-osiosta kirjoituksen lopusta) sekä valtion talousarvion painotuksista, joissa korostetaan lähiliikuntapaikkojen rakentamista.

Valtionavustuksen hakijana voi toimia kunta, kuntainliitto, liikuntapaikan rakentava yhtiö, säätiö tai rekisteröity yhteisö, kuten esimerkiksi urheiluseura, kyläyhdistys tai vanhempainyhdistys. Avustusta myönnetään pääsääntöisesti hankkeisiin, joiden rakentamista ei ole vielä aloitettu. Lähtökohtana on, että hankkeen rakentaminen aloitetaan samana vuonna kuin avustus myönnetään. Avustus on käytettävissä myöntämisvuonna ja sitä seuraavana vuonna ellei avustuspäätöksessä ole toisin esitetty.

Hakumenettely, valtionavustushakemus ja valtionavustushakemuksen sisältö
Hyvissä ajoin ennen avustushakemuksen jättämistä on syytä olla yhteydessä lääninhallituksen liikuntatoimeen (vastuuhenkilöiden yhteystiedot tämän oppaan johdanto-osiossa). Tällöin voidaan arvioida hankkeen realistisuutta, tarvittavia asiakirjoja ja erityisesti sitä, sisältyykö hankkeeseen sellaisia toimintapaikkaideoita, että sitä voidaan pitää lähiliikuntapaikkana.

Lähiliikuntapaikkarakentaminen on tuonut liikuntapaikkarakentamisen kentälle uusia toimijoita. Perinteisesti rakentaminen on ohjautunut kunnan liikuntatoimen ja teknisen toimen kautta. Lähiliikuntapaikkarakentamisessa aktiivisina toimijoina ovat olleet lisäksi esimerkiksi kunnan koulutoimi ja puistotoimi sekä vanhempain- ja kyläyhdistykset. Avustushakemuksia käsiteltäessä kiinnitetään huomiota siihen, että kunnassa on sovittu hakukohteen osalta työnjaosta ja rahoitusvastuista. Hyvänä käytäntönä pidetään sitä, että kunnassa on laadittu useamman vuoden suunnitelma lähiliikuntapaikkojen rakentamistarpeesta ja hankkeiden toteuttamisjärjestyksestä.

Valtionavustusten haku on kerran vuodessa. Valtionavustushakemus jätetään kahtena kappaleena lääninhallitukselle toteuttamisen aloitusvuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä. Hakemus laaditaan opetusministeriön lomakkeelle n:o 12 ”Perustamishankkeen valtionavustushakemus”. (linkki opetusministeriön sivulta ladattavaan lomakkeeseen löytyy lisätieto -osiosta)

Suunnitteluvaiheessa on hyvä arvioida mahdollisen valtionavustuksen suuruudeksi 20 %. Hankkeen toteuttamisen kustannukset siis jäävät pääosin toteuttajan vastattavaksi. Hakijan onkin esitettävä selkeä rahoitus-suunnitelma hankkeen toteuttamisesta. Lopullinen avustusprosentti vaihtelee vuosittain saapuneiden hakemusten, lääninhallituksen painotusten ja käytettävissä olevan määrärahan puitteissa. Avustus on tarkoitettu ensisijaisesti liikkumisolosuhteiden kehittämiseen, mutta hakemuksessa on hyvä näkyä esimerkiksi viherrakentamisen ja parkkialueiden rakentamisen kustannukset.

Hyvään hakemukseen sisältyy hakulomakkeen lisäksi seuraavia tietoja:

•

yleiskuvaus hankkeesta

¤
¤
¤
¤

selvitys hankkeen toteuttajasta
selvitys hankkeessa mukana olevista toimijoista
selvitys hankkeen toteuttamisen tarpeellisuudesta
selvitys hankkeen toteuttamisajankohdasta kuukauden tarkkuudella

•

hankekuvaus

¤


¤
¤

¤
¤

selvitys siitä, minkälainen lähiliikuntapaikka on tarkoitus toteuttaa (liitteenä mahdolliset työpiirustukset ja rakennustapa-/-toimenpideselostus; luettelo tarvittavista rakennusteknisistä asiakirjoista on saatavissa lääninhallituksesta)
luettelo hankittavasta välineistöstä hintatietoineen
hankkeen toteuttamiseen tarvittavat luvat (esim. rakennuslupa, maisematyölupa, toimenpidelupa tai todistus rakentamisen esteettömyydestä)
liikkumisesteettömyyttä koskevat ratkaisut
selvitys lähiliikuntapaikan kunnossapidosta sen valmistuttua

•

hankkeen rakennus- tai sijaintipaikka

¤

¤

¤

osoite (liitteenä yleiskartta ja asemapiirros 1:500, josta selviää alueen liikennejärjestelyt paikoitusalueineen)
rakennuspaikan omistus ja / tai hallinta (lainhuutotodistus tai pitkäaikainen vuokrasopimus)
kaavoitustilanne

•

kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma

¤
¤
¤
¤

hankkeen yksityiskohtainen kustannusarvio (huom! alv sisällytetään kustannuksiin)
selvitys hankkeen rahoituksesta
mahdollisen talkootyön osuus hankkeen toteuttamisessa
ote kunnan talousarviosta / investointiohjelmasta

•

yhdistyksen toimiessa hakijana on hakemukseen liitettävä

¤
¤
¤
¤

hyväksytty toimintasuunnitelma ja talousarvio
rekisteriote
toimintakertomus edelliseltä tilikaudelta
tuloslaskelma, tase ja tilintarkastuskertomus edelliseltä tilikaudelta

Avustuspäätös ja avustuksen maksaminen
Lääninhallitukset tekevät vuosittaiset avustuspäätökset pääsääntöisesti toukokuussa. Lääninhallitus pyytää hankkeista lausunnon lääninhallituksen asiantuntijaelimenä toimivalta läänin liikuntaneuvostolta. Avustus maksetaan avustuksen saajan käytössä olevalle pankkitilille. Avustuksen maksatuserät ilmoitetaan valtionapupäätöksessä. Yleensä avustus maksetaan kolmessa erässä siten, että ensimmäinen erä maksetaan kun rakennustyöt on aloitettu. Toisen erän maksaminen edellyttää hankkeelta 50 prosentin valmiusastetta. Loppuerä maksatus tapahtuu sen jälkeen kun hanke on valmistunut ja hankeselvitys toimitettu valtionapuviranomaiselle sekä lääninhallitus on tehnyt hankkeen lopputarkastuksen. Hankeselvitys on toimitettava lääninhallitukselle kuuden kuukauden kuluessa hankkeen valmistumisesta.

Koulupihat valtionavustuskohteina
Kokemukset koulupihojen yhteyteen rakennetuista lähiliikuntapaikoista ovat hyviä. Onpa kuultu opettajien kommentteja, että koululaisia ei tahdo enää saada välitunneilta oppitunneille, kun koulun pihalle on rakennettu lähiliikuntapaikka. Lisäksi hyvin suunniteltua lähiliikuntapaikkaa voidaan käyttää koulujen liikuntatunneilla ja hyödyntää muidenkin oppiaineiden oppimisympäristönä.

Koulupihoja kehitettäessä lähiliikuntapaikoiksi joudutaan tapauskohtaisesti tarkastelemaan, mitä kuuluu ns. normaaliin koulupihavarustukseen. Uuden koulun rakentamiseen ja vanhan peruskorjaukseen on mahdollista hakea opetustoimen perustamishankkeisiin myönnettävää valtionosuutta. Uusien koulujen valtionosuuden perusteisiin sisältyy aina myös pihan rakentamisesta ja varustamisesta aiheutuvat kustannukset, ja em. kustannukset voidaan sisällyttää myös koulun peruskorjauksen kustannuksiin. Jos hanke koskee pelkästään koulupihan peruskorjaamista koulun toimintaa varten ja sen kustannukset ovat alle 320 000 euroa (alv 0 %), niin kyseessä on opetustoimen käyttökustannuksiin sisältyvä hanke.

Liikuntatoimen tukiessa veikkausvoittovaroista koulupihojen kehittämistä lähiliikuntapaikkoina valtionavustuksen edellytyksenä on, että avustuksella voidaan täydentää koulun tavanomaista liikuntapaikkavarustusta ja että koulupihojen lähiliikuntapaikat tulevat pysyvästi olemaan kaikkien vapaasti käytettävissä. Samalla halutaan myös tukea lasten ja nuorten liikuntakulttuurissa tapahtuneita muutoksia.

Linkkejä:
Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2007–asiakirja >>
Valtionavustuksen hakulomake >>

<< YLÖS >>