1.

Johdanto

1.1.

Opetusministeriön esipuhe

1.2.

Oppaan taustatietoja ja ohjeita oppaan käyttöön

1.3.

Miksi koulupihoista lähiliikuntapaikkoja?

1.4.

Yhteystietoja

1.1.

OPETUSMINISTERIÖN ESIPUHE

Suomalaisista lapsista ja nuorista enemmistö liikkuu terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta liian vähän. Yksi keskeinen syy ongelman taustalla on puute lähiympäristöön sijoittuvista liikuntapaikoista. Erityisesti lasten ja nuorten omaehtoinen liikunta edellyttää kiinnostavien liikuntapaikkojen löytymistä heidän päivittäisistä toimintaympäristöistä. Tähän haasteeseen on opetusministeriö pyrkinyt viime vuosina vastaamaan lähiliikuntapaikkarakentamista edistämällä. Vuodesta 2000 saakka on opetusministeriön liikuntapaikkarakentamisen strategiassa korostettu lähiliikuntapaikkojen merkitystä. Painotus on näkynyt mm. mahdollisuutena korotettuun valtionavustukseen. Toteutuneista hankkeista saatujen kokemusten perusteella koulupihat ovat osoittautuneet erityisen hyviksi lähiliikuntapaikkakohteiksi korkean käyttöasteen ja helpon saavutettavuuden vuoksi. Arviointitutkimuksista saatavissa oleva tieto antaa myös tukea hankkeiden vaikuttavuudelle – koulupihoille toteutetuilla lähiliikuntapaikoilla on lisätty lasten liikuntaa.

Liikkumaan innostavalla koulupihalla on vaikutusta lasten ja nuorten päivittäiseen hyvinvointiin laajemminkin. Tutkimusten perusteella suomalaiset koululaiset ovat tiedoissa ja taidoissa maailman huippuluokkaa. Tietojen ja taitojen opettamisen ohella peruskoulun tehtävä on myös tukea lasten ja nuorten hyvinvointia. Opetusministeriön käynnistämässä kouluhyvinvoinnin toimenpideohjelmassa pyritään kehittämään kouluyhteisöille konkreettisia toimenpiteitä ja välineitä hyvinvointiin liittyvien ongelmien ennalta ehkäisemiseen ja varhaiseen puuttumiseen. Kouluhyvinvoinnin edistämisessä lapsen päivään sijoittuvalla liikunnalla ja sitä tukevilla olosuhteilla on tärkeä rooli. Koulupihan liikuntapaikkojen suunnittelu kouluyhteisön yhteisenä projektina sekä pihan liikuntamahdollisuuksien aktiivinen käyttö voivat toimia yhtenä tekijänä edistettäessä hyvinvointia tukevaa toimintakulttuuria kouluissa.

Valtionhallinnon tasolla koulupihojen kehittäminen lähiliikuntapaikkoina nähdään toimintamallina, joka palvelee sekä lasten ja nuorten päivittäisen liikunnan edistämisen että kouluhyvinvoinnin ja oppimisen tavoitteita. Tästä syystä Koulupihat lähiliikuntapaikkoina -oppaan tuottaminen on koettu tärkeäksi opetusministeriön liikuntayksikössä ja yleissivistävän koulutuksen yksikössä, jotka molemmat tahot ovat osallistuneet oppaan tukemiseen. Myös paikallistasolla yhteistyö asian edistämisessä on ehdottoman tärkeää. Koulupihojen kehittäminen lähiliikuntapaikkoina on yhteinen ponnistus, jossa tarvitaan niin kuntien eri hallintokuntien kuin koulujen, vanhempainyhdistysten ja muiden paikallistoimijoiden panosta. Toivottavasti tämä opas voi osaltaan olla vauhdittamassa ja tukemassa tätä kehittämistyötä!

Raija Mattila
Liikuntayksikön johtaja
Opetusministeriö

Eeva-Riitta Pirhonen
Yleissivistävän koulutuksen yksikön johtaja
Opetusministeriö

<< YLÖS >>

1.2.

OPPAAN TAUSTATIETOJA SEKÄ OHJEITA SEN KÄYTTÖÖN

Koulupihat lähiliikuntapaikkoina -oppaan tavoitteena on vauhdittaa koulupihojen kehittämistä antamalla tietoa, ohjeita, toimintamalleja ja ideoita siihen lähiliikuntapaikkarakentamisen näkökulmasta. Em. painotuksesta huolimatta oppaan sisällöt ovat pääosin sovellettavissa lähiliikuntapaikkarakentamiseen yleisemminkin sekä toisaalta myös koulupihojen liikuntaolosuhteiden kehittämiseen ilman lähiliikuntapaikkanäkökulmaa. Opas on tarkoitettu koulupiha- ja liikuntapaikkarakentamisesta vastaaville kuntatoimijoille, kaikille ympäristönsuunnittelun ammattilaisille, asian kannalta keskeisille paikallisille toimijoille, kuten kouluille ja vanhempainyhdistyksille sekä yleisesti kaikille lasten ja nuorten liikuntaolosuhteiden kehittämisestä kiinnostuneille. Oppaan suunnittelusta ja toimitustyöstä on vastannut Nuori Suomi ry. Oppaan toteutukseen on lisäksi osallistunut lukuisia ulkopuolisia asiantuntijoita. Nuori Suomi ry haluaa kiittää kaikkia oppaan kirjoitustyöhön osallistuneita tahoja sekä projektin tukena ollutta asiantuntijaryhmää; rakennusneuvos Risto Järvelää opetusministeriöstä sekä yliarkkitehti Reino Tapanista ja erityisasiantuntija Heli Anttalaista Opetushallituksesta. Lisäksi kiitos halutaan osoittaa opetusministeriön liikunta- sekä yleissivistävän koulutuksen yksiköille, joiden taloudellinen tuki on mahdollistanut tämän oppaan tekemisen.

Koulupihat lähiliikuntapaikkoina -opas muodostuu kahdesta erillisestä osiosta; tässä näkymässä esillä olevasta Suunnitteluoppaasta sekä ylävalikosta ladattavissa olevasta, pdf -muotoisesta Ideaoppaasta (liitteenä olevan pdf -version lisäksi ideaopas on toteutettu myös painettuna julkaisuna, jota tullaan jakamaan laajalti mm. kuntiin, kouluihin ja vanhempainyhdistyksiin).

Koulupihat lähiliikuntapaikkoina -ideaopas on ladattavissa pdf -muotoisena ylävalikosta.

Liitteenä olevassa Ideaoppaassa esitellään useita esimerkkejä hyvistä koulupihojen yhteyteen valmistuneista lähiliikuntapaikoista sekä erilaisista liikuntapaikkaratkaisuista, jotka soveltuvat osaksi lähiliikuntapaikan toimintavarustusta. Oppaan koulupihaesimerkit on valittu siten, että joukossa on niin pieniä kyläkouluja kuin isoja kaupunki- ja taajamakoulujakin. Mukana on myös yksi yläkoulun piha. Oppaan tavoitteena on antaa ideoita lähiliikuntapaikkojen toiminnalliseen suunnitteluun sekä toisaalta kannustaa omien paikallisten toteutusmallien ideointiin. Toimivia ja liikkumaan innostavia lähiliikuntapaikkoja voidaan toteuttaa hyvinkin erilaisista lähtökohdista, kuten oppaan esimerkit osoittavat. Kyse on tahdosta ja mielikuvituksesta.

Tässä näkymässä esillä oleva suunnitteluopas -osio sisältää tietoa ja ohjeistusta lähiliikuntapaikkahankkeiden käynnistämiseen, suunnitteluun ja toteuttamiseen. Käsiteltäviä teemakokonaisuuksia ovat mm. hankesuunnittelu, osallistuva suunnittelu lasten kanssa, lähiliikuntapaikkahankkeiden rahoitus, lähiliikuntapaikan suunnittelun erilaiset erityiskysymykset sekä lähiliikuntapaikan käyttöönotto ja kunnossapito. Kyseessä olevia teemoja käsitellään asiantuntija-artikkelein. Pääosa artikkelista pohjaa jo toteutuneista hankkeista saatuihin kokemuksiin. Artikkelien yhteyteen on lisäksi liitetty runsaasti erilaista tukimateriaalia sekä käsiteltävään aihepiiriin liittyvää lähdetietoa. Suunnitteluoppaan toteutuksen lähtökohtana on ollut, että nettijulkaisuna sitä voidaan päivittää sekä täydentää mahdollisilla uusilla artikkeleilla ja muilla materiaaleilla. Suunnitteluoppaan sisältö ei siten ole staattinen vaan se kehittyy tarpeen ja saadun palautteen mukaan.

Suunnitteluoppaan artikkeleissa esiin nostetut teemat asettavat kovan haasteen lähiliikuntapaikkahankkeiden toteuttajille. Hyvän koulupihaan toteutetun lähiliikuntapaikan tulisi olla mm. monipuolinen, liikkumaan innostava, lasten oppimista ja kehitystä tukeva, laajoja käyttäjäryhmiä palveleva, turvallinen, viihtyisä ja esteetön. Elävässä elämässä, aina rajallisin resurssein, näihin vaativiin haasteisiin on vaikea vastata. Lisäksi myös em. lähiliikuntapaikoille asetut tavoitteet voivat vaikuttaa joissakin tilanteissa jopa keskenään ristiriitaisilta. Esimerkiksi liikuntaan innostavia paikkoja ideoitaessa törmätään useasti turvallisuus kysymyksiin. Suunnitteluoppaan teema-artikkeleita ei siten tule tulkita lähiliikuntapaikkahankkeille suunnattuna vaatimusluettelona vaan erilaisten oleellisten näkökulmien avaamisina suunnitteluprosesseihin. Lopulliset lähiliikuntapaikkahankkeiden toteutuksen reunaehdot syntyvät aina paikallisista lähtökohdista, erilaisissa suunnittelutavoitteissa kompromissejakin tehden.

Suunnitteluoppaan käyttöön liittyen - oppaan eri teemaosiot löytyvät sivun vasemmasta reunasta. Sininen pallo otsikon päällä kertoo mikä teemaosio on kulloinkin avattuna. Osion sisällä liikkuminen tapahtuu artikkeleiden otsikoita sisällysluettelosta klikkaamalla tai oikeassa reunassa olevaa vierityspalkkia käyttäen. Oppaan artikkeleiden tulostaminen tapahtuu helpoiten ”Tulostus” -osiosta löytyvien
pdf -muotoisten tiedostojen avulla.

1.3.

MIKSI KOULUPIHOISTA LÄHILIIKUNTAPAIKKOJA?

Liikuntasuositusten mukaan lasten tulisi liikkua päivittäin ja mielellään useamman tunnin ajan. Suomalaislapsista kuitenkin enemmistö liikkuu terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta liian vähän. Tutkimusten mukaan keskeisimpiä esteitä lasten päivittäiselle liikunnalle ovat liian pitkät etäisyydet liikuntapaikoille sekä sopivien liikuntapaikkojen puute. Yhdyskunta- ja liikuntapaikkasuunnittelussa ei ole riittävästi osattu huomioida lapsia kiinnostavien liikuntapaikkojen löytymistä heidän päivittäisistä toimintaympäristöistä.

Koulupihat lasten tärkeimpiä liikuntapaikkoja
Nuoren Suomen vuonna 2000 julkaiseman Missä lapsi liikkuu -tutkimuksen mukaan selvästi suurin osa ala-asteikäisten lasten liikuntakerroista tapahtuu kotipihoilla ja -kaduilla sekä koulupihoilla. Yksittäisistä liikuntapaikoista selvästi eniten käytetty on oma koulupiha. Yli kolmannes kaikista ala-asteikäisten liikuntakerroista tapahtuu siellä. Koulupihan keskeisyys lasten liikuntapaikkana käy ilmi myös lasten välitunneilla viettämästä ajasta. Kouluviikon aikana lasten on arvioitu viettävän noin 5 tuntia välitunneilla. Tuntimäärä on suurempi kuin millään yksittäisellä oppiaineella!

Koulupihojen liikuntaolosuhteissa paljon kehitettävää!
Nuori Suomi toteutti yhdessä opetusministeriön kanssa vuonna 2003 valtakunnallisen tutkimuksen koulupihojen liikuntaolosuhteista Suomessa. Tutkimukseen osallistui 1850 ala-asteen koulua eripuolilta Suomea (n. 60% kaikista Suomen ala-asteista). Tutkimuksen mukaan suuressa osassa kouluja pihojen liikuntaolosuhteet eivät vastaa lasten päivittäisen liikunnan tarpeita. Vähintään kolmasosan koulupihoista voidaan tutkimuksen perusteella arvioida vaativan välittömiä kunnostamistoimenpiteitä.

Suurin ongelma tutkimuksen mukaan on liian vähäinen määrä liikunta- ja leikkipaikkoja. Ongelma korostuu erityisesti oppilasmääriltään suurissa kaupunkikeskusta- ja lähiökouluissa. Toimintamahdollisuuksia vähentää myös koulupihojen perinteisyys. Lasten liikuntaharrastusten trendit tai paikalliset erityispiirteet eivät tutkimuksen mukaan juurikaan näy koulupihojen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Koulupihat erinomaisia lähiliikuntapaikkakohteita
Lähiliikuntapaikka on uudehko termi liikuntapaikkarakentamisessa. Termin tarkkaa määrittelyä on haluttu välttää ja jättää tilaa erilaisille paikallisille toteutusmalleille. Yleisesti määriteltynä lähiliikuntapaikoilla tarkoitetaan kaikkien väestöryhmien vapaaseen käyttöön tarkoitettuja monipuolisia liikuntapaikkoja, jotka sijaitsevat asuinalueilla, lähellä käyttäjiä. Lähiliikuntapaikkarakentamisen tavoitteena on edistää erityisesti lasten ja nuorten päivittäistä liikkumista. Hyvä lähiliikuntapaikka on monikäyttöinen, viihtyisä ja sijaitsee yhdyskuntarakenteessa keskeisellä paikalla. Lähiliikuntapaikka on asuinalueensa liikunnallinen kohtaamispaikka.

Hyviä lähiliikuntapaikkaesimerkkejä on syntynyt viime vuosien aikana useita kymmeniä eri puolille Suomea. Erityisesti alakoulujen pihat ovat osoittautuneet erinomaisiksi lähiliikuntapaikkakohteiksi mm. korkean käyttöasteensa takia. Koulupihaan sijoitettu lähiliikuntapaikka palvelee niin koulun välitunti- ja opetuskäyttöä kuin iltapäiväkerhotoimintaakin. Lisäksi alakoulujen pihat sijaitsevat useimmiten asuinalueiden keskellä, joten ne ovat helposti lasten ja muiden alueen asukkaiden käytettävissä myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Koulupihat ovat myös varustuksensa ja käytettävissä olevan tilansa näkökulmasta hyvin lähiliikuntapaikoiksi soveltuvia kohteita. Koulupihoissa on aina jo olemassa olevaa liikunta- ja leikkipaikkavarustusta sekä pallopelialueita, joten monipuolisen lähiliikuntapaikan toteuttaminen ei edellytä niiden yhteydessä totaalista uudisrakentamista. Lisäksi koulupihojen käyttöperinne luo hyvän pohjan omaehtoiseen toimintaan tarkoitetuille lähiliikuntapaikoille. Koulupihojen käyttö ei yleensä perustu koulutoiminnan ulkopuolella käyttövuoroihin, vaan ne ovat alueen asukkaiden vapaasti ja maksutta käytettävissä.

Positiivisia vaikutuksia liikunta-aktiivisuuteen
Koulupihojen liikuntaolosuhteiden kehittämisellä on vaikutusta lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuteen. Nuoren Suomen syksyllä 2006 julkaistun arviointitutkimuksen mukaan oppilaiden välituntiliikunta lisääntyi selvästi kouluissa, joiden piha-alue oli kunnostettu. Kunnostaminen lisäsi tutkimuksen mukaan merkittävästi myös lasten vapaa-ajan liikuntaa – koulupihoja käytettiin varsin aktiivisesti myös kouluajan ulkopuolella! Liikunta-aktiivisuuteen liittyvien muutosten ohella on tutkimuksissa nostettu esiin myös lukuisia muita positiivisia vaikutuksia, kuten koululaisten parantunut keskittyminen ja jaksaminen oppitunneilla, lisääntyneet mahdollisuudet koulupihojen käyttöön oppimisympäristönä sekä välituntisin tapahtuvan häiriökäyttäytymisen vähentyminen.

Kuvio: Lasten välitunneilla tapahtuvan liikunta-aktiivisuuden muutos (vastaajan oma arvio) koulupihan lähiliikuntapaikaksi kunnostamisen jälkeen (N=561). Nuoren Suomen Lähiliikuntapaikkojen monitahoarviointi - tutkimus.

Rakentamiseen haettavissa valtionavustusta
Lähiliikuntapaikat ovat olleet vuodesta 2000 saakka valtion liikuntapaikkarakentamisen rahoituksessa strategisena painopistealueena ja niiden rakentamiseen on ollut haettavissa veikkausvoittovaroista myönnettävää valtionavustusta. Valtionavustuskelpoisen lähiliikuntapaikkahankkeen kustannusalaraja on 15 000€. Valtionavustusta voi hakea mikä tahansa rekisteröity oikeustoimikelpoinen yhteisö. Valtionavustuksen määrä on harkinnanvarainen, mutta painopisteasemasta johtuen avustusprosentti on ollut muuta liikuntapaikkarakentamista korkeampi, keskimäärin 30%:n luokkaa. Enimmillään valtionavustuksen osuus voi olla 50% hankkeen kokonaiskustannuksista. Koulupihahankkeissa avustusehtona on, että piha on koulutoiminnan lisäksi vapaasti yleisessä liikuntakäytössä. Lähiliikuntapaikkojen osalta valtionapuviranomaisina toimivat läänien liikuntatoimet. Valtionavustusten hakuaika on kalenterivuoden loppuun mennessä.

1.4.

YHTEYSTIETOJA

Nuori Suomi ry
Nuori Suomi ry on sitoutumaton järjestö, jonka tehtävänä on lisätä lasten ja nuorten elämäniloa ja hyvinvointia liikunnan avulla. Lapsen parhaan edistäminen, kasvun ja kehityksen tukeminen sekä lapsuuden kunnioittaminen on Nuoren Suomen toiminnan arvopohja. Nuori Suomi auttaa lasta lähellä olevia aikuisia varmistamaan, että liikkuminen on oleellinen osa lapsen ja nuoren jokaista päivää. Nuori Suomi tukee ja innostaa, kouluttaa ja kehittää toimintatapoja, kampanjoi, sekä tarjoaa suunnitteluapua, vinkkejä ja opaskirjoja. Käytännön työtä tehdään edistämällä liikuntaa kotona, päivähoidossa, iltapäivätoiminnassa, koulussa, liikuntakerhoissa ja urheiluseuroissa sekä lapsen päivittäisessä lähiympäristössä.

Nuori Suomi -ohjelma syntyi vuonna 1987. Vuonna 1993 perustetun Nuori Suomi ry:n jäseninä on 52 valtakunnallista liikuntajärjestöä. Lisätietoja Nuoresta Suomesta sekä ajankohtaista asiaa lasten ja nuorten liikunnasta löytyy internetsivuilta: www.nuorisuomi.fi >>

Lasten ja nuorten liikuntaolosuhteiden kehittämistyö on ollut vuodesta 1998 saakka osa Nuoren Suomen toimintaa. Osana tätä työtä Nuori Suomi ry on mm. toteuttanut ”Lasten liikuntapaikkojen suunnittelu -opaskirjan” (opetusministeriön liikuntapaikkajulkaisu nro 83) sekä ylläpitää ja kehittää yhteistyössä läänien liikuntatoimien ja opetusministeriön kanssa kaikille avointa lähiliikuntapaikkojen valtakunnallista www-tietopankkia (www.lahiliikuntapaikat.fi >>). Tietopankki sisältää mm. lähes 40 hanke-esimerkkiä, tietoa aihepiiriin liittyvästä kirjallisuudesta sekä muusta tietomateriaalista sekä esimerkkejä keskeisten välinevalmistajien lähiliikuntapaikoille soveltuvasta tuotetarjonnasta. Lisäksi Nuori Suomi mm. tarjoaa kunnille ja muille toimijoille asiantuntijatukea lähiliikuntapaikkojen toiminnalliseen suunnitteluun sekä aihepiiriin liittyviä koulutuspalveluja.

Yhteyshenkilöt olosuhdetyön osalta:
Kehitysjohtaja Reijo Ruokonen p. 09-3481 2012, email: reijo.ruokonen@nuorisuomi.fi
Kehityspäällikkö Jan Norra p. 09-3481 2336, email: jan.norra@nuorisuomi.fi

Läänien liikuntatoimet:
Valtionhallinnon tasolla lähiliikuntapaikkarakentamisen asiantuntijatahoina sekä valtionapuviranomaisina toimivat läänien liikuntatoimet. Alla läänien liikuntatoimista vastaavat viranhaltijat:

Etelä-Suomen lääni:
Ilpo Piri, p. 020 - 516 4073. Email: ilpo.piri@eslh.intermin.fi

Länsi-Suomen lääni:
Keijo Kuusela, p. 020 - 517 2092. Email: keijo.kuusela@lslh.intermin.fi

Itä-Suomen lääni:
Matti Ruuska, p. 020 - 516 8026. Email: matti.ruuska@islh.intermin.fi

Oulun lääni:
Ulla Silventoinen, p. 020 - 517 8360. Email: ulla.silventoinen@olh.intermin.fi

Lapin lääni:
Kai-Matti Joona, p. 020 - 517 7695. Email: kai-matti.joona@llh.intermin.fi

<< YLÖS >>